Kamis, 24 Oktober 2019

Formasaun ho tema Jestaun Lideransa

FORMASAUN BA LORON SEGUNDU IHA POLO  UNIVERSITARIU UNTL  ERMERA ( GLENO ) HO TEMA GESTAUN LIDERANSA 

Formadór Prof. Dr. Zeto Costta

Konteudu:
I Parte: 
-Lia mak loke
- Prinsipiu Lider
- Estilu Lideransa
- Tipu Lideransa
- Treinamentu
- Relasionamentu/ Harmonia
II parte :
- Papel Lidér ba Futuru
-Kompeténsia Lidér
-Habilidade Lidér ba Futuru
-Lia mak taka

Lia mak Loke
Formasaun ba loron segundu iha Polu Universitariu Universidade Nasional Timor Lorosa'e munisipiu Ermera Portu administrativu Gleno ho tema ne'ebé interesante tebes ba Partisipantes lider Assosiasaun Fakuldade no membru ka reprezentante Klubu Estudu kada Fakuldade sira ne'ebé hamahan an iha UNTL. Iha Formasaun ba loron da-rua inportante tebes tanba haklean no hariku koñesimentu, abilidade Lider Assosiasaun no reprezentante klubu estudu sira nian hodi sai lider ne'ebé di'ak ba tempu agora no iha futuru," buat ne'ebé ita hala'o iha passadu mak ohin transforma ita ba  realidade hanesan ne'e no buat ne'ebé ita hala'o agora mak transforma ita iha futuru ne'ebé di'ak".
Ema hotu-hotu moris iha ona espiritu ida lider tantu feto, mane, ferik,katuas, labarik, hotu-hotu iha potensia ida lider. iha matenek nain balun hateten nu'une:
"Leadership is not about you get, it is about what you give and Leadership is not about authority, it is about Responsability, while others are making excuses", ( Leader in you).

Prinsipiu Lider:
Realmente lider tenki iha nia Prinsipiu, atu atinji prinsipiu ne'ebé iha liu hosi meiu oi-oin, entre meiu hirak ne'e bele muda hodi atinji propozitu ka prinsipiu ne'ebé iha maibe importante keta muda prinsipiu mak iha. antes ita kontinua paragrafu tuir mai ita destingi uluk Lider no lideransa:
koñesimentu jeral kona-ba Lider ema ne'ebé iha habilidade diriji/ xefé iha ekipa/ grupu, familia ba nia vizaun iha futuru. sorin seluk lider ema ne'ebé influensia ema seluk ho forma pozitivu hodi atinji objektivu komum.
Koñesimentu komum ba konseitu lider mak hanesan Arte ida ne'ebé iha hodi komanda ema sira liu husi mentalidade, influensia pozitivu, komportamentus, kapasidade, kualidade ida mós husi lider, nst...
entaun diferentemente entre konseitu Lider no Lideransa: lider katak ema ne'ebé iha kualidade autoridade ka Xefé; lideransa katak kualidade ida husi lider ne'ebé lidera/ komanda ka manda ema ho pozisaun mak iha. iha disionariu no teoria lubun boot defini tuir ida-idak nia linguajen maibe esénsia husi lider no lideransa pratikamente nafatin diferente tuir ida-idak nia sentidu rasik.

Estilu Lideransa:
Universalmente iha mundu adapta sistema Oi-oin iha ida-idak nia nasaun no lider sira mós iha estilu ne'ebé oi-oin hodi ukun iha sira-nia nasaun, sorin seluk la'os de'it lider sira ne'ebé ukun nasaun maibe individu ida-idak mós iha estilu lideransa diferente iha vida kontidiana. tuir mai estilu Lideransa hirak ne'ebé ita hasoru no hala'o iha vida kontidiana mak hanesan:
-Lideransa Autokratiku
-Lideransa Demokratiku
-Lideransa Aristrokratiku
-Lideransa Liberal
-Lideransa Situasional, nst...
Realmente Estilu lideransa hirak ne'e mak ita pratika no hasoru iha moris loro-loron. Pratikamente diferente Estilu hirak ne'e iha esensia, sentidu no signifikadu  ne'ebé ida-idak  iha.

Lideransa Autokratiku:
iha estilu lideransa ida ne'e pratikamente soberanu ne'ebé governa ho nia autoridade absolutamente no tipu lideransa ida ne'e autoritaria / Diretiva.

Lideransa Demokratiku:  
Pratikamente iha estilu lideransa ida ne'e karakteristika partisipativa / Konsultiva, husu opiniaun no ideia husi membru sira hotu hodi foti desizaun.

Lideransa Aristokratiku:
Iha estilu lideransa ida ne'e nia mós rona ema seluk nia opiniaun maibe desijaun iha lider.

Lideransa Liberal:
Iha tipu lideransa ne'e ema hotu-hotu iha liberdade iha nia ezekusaun ho ekipa ida ne'ebé madura no la nesesita lider sira de'it.

Lideransa Situasional:
iha tipu lideransa ida ne'e koñesimentu jeral ema nian hanaran kontijensia no sorin seluk konsiste iha estilu lideransa ne'ebé maturidade lidera iha situasaun ne'ebé iha ka hetan.
Tipu lideransa hirak ne'e mosu tanba iha realidade ne'ebé mak matenek nain sira observa ba espasu no tempu mak sira iha ba hodi hatur iha teoria. realmente teoria hotu-hotu di'ak maibe teoria ida ne'ebé di'ak liu mak rezolve problema realidade mak iha.
ita husik hela tipu lideransa hodi kontinua ba iha paragrafu tuir mai ho konseitu seluk.

Relasionamentu:
universalmente ema moris iha ona relasaun ho objetu no sujeitu, maibe partikularmente iha foka liu ba relasionamentu husi lideransa nian tanba pratikamente iha lider balun seidauk di'ak no iha balun di'ak. Relasionamentu ne'e hanesan teknika ida ne'ebé iha uza hodi halo ligasaun sintonia no empatia ho ema seluk iha ita-nia vida kontidiana, ho ida ne'e ita presiza iha kapasidade, komunikasaun, komportamentus,  atensaun iha relasaun ne'e.
ita husik hela parte primeiru hakat ba parte segundu nian.

Papel lider ba futuru:
ema hotu-hotu lider tantu labarik kiik, joven, katuas maibé importante mak sai lider ida ne'ebé halo di'ak ba ema hotu nia di'ak iha rai mak nia horik ba.
sai lider ne'ebé bele honestidade iha ema barak nia matan, respeitu hirakiamentu, normas mak iha. Valoriza ema sira ne'ebé iha ita-nia ekipa no ba ema hotu-hotu. sai verdadeiru lideransa liu hosi konfiansa ema hotu-hotu nian. Tanba iha diferente entre lider antigu no lider Futuru sira: ita haree hamutuk iha  kraik:

LIDER ANTINGU
LIDER FUTU

Lider Antigu: Separasaun
Lider ba Futuru: Integrasaun

Superioridade
Igualdede

Autokratiku
Partisipativu

Kumpri ba objektivu
Kumpri ba objektivu no  normas evolutiva

Hetan kulpa
Hetan kauza

Enfase iha  obidensia
endase iha  harmonia

Keta konfuzaun lider antigu mak hakerek iha kraik no lider ba futuru mak hakerek iha okos, ezemplu:
lider antigu : separasaun
lider ba futuru : integrasaun


Iha mós konseitu importante ne'ebé kona-ba diferente entre Xefé ho Lider hanesan tuir mai ne'e:

XEFÉ
LIDER

Xefe: Administra
Lider: Delega

Prioriza prosedimentu
prioriza kona-ba ema

foka ba prezente
foka ba futuru

mahusuk: Halo nu'usa ? Bainhira ?
mahusuk: Saida ? Oinsá ?

Impoin hodi Kontrola 
Inspira konfiansa

konservador
inovador

efisiente
efikaz

superfisial
Autentiku

iha konseitu hirak mak iha leten identifika kona-ba diferente entre lider pasadu/antigu ho lider futuru no kona-ba diferente entre Xefe ho Lider. tuir mai ita hakat ba paragrafu seluk.

Habilidade Lider ba futuru:
Realmente sai lider ne'ebé di'ak iha futuru presiza uza habilidade hodi rezolve problema, Dezenvolve prosessu foun iha sosiedade no iha mós habilidade relasionamentu ne'ebé diferente hanesan habilidade intrapesoais, habilidade interpesoais no habilidade espirituais. Tuir mai ita haree hamutuk habilidade hirak ne'e nia esensia:

Habilidade Intrapesoais:
refere  ba kapasidade individual hodi koñese ka hatene an rasik, pontus importante sira hanesan iha habilidade hodi kontrola, administra ita nia emosaun, sentimentu, pensamentu, relasiona ba autokoñesimentu. autoestima, autoimajen no atitude pozitiva.

Habilidade Interpesoais:
Refere liu ba individual ne'ebé  iha habilidade   relasaun di'ak ho ema seluk ne'ebé integra hodi hatene no responde adekuadamente humoris, temperamentus, motivasaun no deseju, iha artikulasaun no habilidade hatene respeitu, hatene rona, hatene ko'alia.

Habilidade Espiritual:
Refere ba komprensaun individual ba iha Verdadeira natureza infinitu, habilidade ne'ebé lori ekilibriu ba iha moris no paz iha ita-nia laran/ fuan, espesifika ba forsa interior, komprensaun, genosidade, maturidade, reflexaun no meditasaun.

Lia mak taka:
iha formasaun loron da-rua nian aprende buat barak maibe balun konsege kompriende no balun mós seidauk, hirak ne'ebé konsege kompriende hariku ona koñesimentu individual realmente la barak liu no la menus liu maibe kompriende no hatene sa mak aprende iha loron ne'e. No hirak ne'ebé konsege kompriende mak hakerek no lubun balun mós seidauk hakerek iha ne'e, maibe ita atu hatene klean liu kona-ba hirak mak hakerek iha ne'e bele buka ka peskiza iha Livru, google akademika no mós konsulta ba kolega, professor no ema hirak mak kompriende kona-ba asuntu ne'e. importante liu buka, lee, analiza, deskusau.tanba matenek na'in sira hateten "KOÑESIMENTU LA MAI RASIK TANBA NE'E TENKI BUKA KOÑESIMENTU".





Tidak ada komentar:

Posting Komentar