Minggu, 31 Maret 2019

Diferente entre Estudante balun Hela ho Inan Aman,Kos no Familia iha Kapital



DIFERENTE  ENTRE ESTUDANTE  BALUN
 HELA  HO INAN AMAN, KOS NO FAMILIA IHA KAPITAL





Naran      :  Ajor Domingos Amaral
Nú.tlfn.   :  +670 77849385

Rezumu
      Iha artigu ida ne’e sei ko’alia liu kona-ba diferente entre estudante balun hela ho inan aman, kos no familia iha kapital, realmente tinan-tinan estudante balun hakarak estudu  iha kapital ho esperansa  katak hadi’a sira-nia moris iha futuru. Ho esperansa  ne’e husik inan aman iha foho ba hela iha kapital, balun ba hela iha kos no balun hela hamutuk ho familia.estudante sira ne’e balun ladun hetan tratamentu ne’ebé di’ak husi familia, no estudante balun hela iha kos hasoru difikuldade oioin.
Realmente  estudante sira hela ho inan aman iha diferente  hela iha kos no hela ho familia sira iha kapital.

Liafuan xave
Hela ho Inan,Aman. Kós. Família


            
Realidade ema hotu hatene tinan-tinan estudante balun hahú husi sira-nia suku to’o postu Administrativu hakarak kontinua estudu iha kapital,realidade ne’e akontese tamba kapital nu’udar sentru ida ne’ebé desenvolve maka’as iha area oioin, liu-liu desenvolvidu iha area Edukasaun, ho ida ne’e maka atrai estudante balun nia hanoin mai iha kapital hodi asessu ba edukasaun ida ne’ebé kualidade atu  nu’une hadi’a sira-nia moris no  futuru sai di’ak liu. 
Ko’alia kona-ba kapital, Ita hotu konsiénte katak nasaun ne’ebé existe realmente iha kapital[1],nasaun barak mak iha nia kapital, hanesan nasaun Indonesia nia Kapital Mak Jakarta, Portugal nia Kapital Lisbõa,nst,ita-nia Nasaun Timor-Leste nia Kapital mak Dili, sorin seluk iha ita-nia nasaun kada munisipiu iha kapital rasik. Kapital ne’e sentru iha nasaun ida, ne’ebé nakonu ho instituisaun Estadu,Governu no Privadu nian no hanesan mós sentru ba Ekonomia,Edukasaun,nst, ho ida ne’e maka dada ema nia hanoin hodi mai buka servisu,no buka moris iha kapital, liu-liu ba estudante sira hakarak kontinua estudu iha kapital tamba fasilidade edukasaun ne’ebé adekuadu.
Estudante hirak ne’e mai  kapital sira-nia  uma rasik la iha,entaun entre sira ne’e, balun mai hela iha kos no balun hela ho familia[2], atu nune’e sira bele kontinua sira-nia  estudu. Durante  iha kapital Estudante sira hahú senti  no komesa halo komparasaun entre natureza hela ho inan aman, hela iha kos no hela ho familia. Estudante balun ne’ebé hela ho familia senti difikuldade barak ke sira hasoru, problema barak sira hasoru, familia aproveita sira-nia forsa,nst,, no estudante balun ne’ebé hela iha kos hasoru terus no susar, balun ekonomia la sufsiénte, nst, entre estudante hirak ne’e hetan difikuldade ne’ebé diferente iha sira-nia  moris no hela fatin durante iha kapital.
Difikuldade oioin ne’ebé  estudante sira hasoru  mak halo sira konsiénte katak hela ho inan aman iha diferente hela iha kos no hela ho familia. hela ho inan aman mezmu hasoru terus,susar oioin maibe senti kaman no la fó presaun maka’as ba iha hanoin no sentimentu,dalaruma halo buat ruma la tuir inan aman nia hakarak maibe sira sempre ajuda nafatin oan iha tempu susar no tempu di’ak, oferese sira-nia an tomak servisu hodi suporta oan atu sai di’ak iha futuru. Mezmu hela iha kos no hela ho familia, hetan terus,susar no difikuldade oioin akontese iha moris maibé ne’e la sai kestaun ba aprendizajen, importante pasénsia hodi simu buat hotu-hotu ne’ebé akontese ba moris iha kapital atu nu’une atinji mehi ne’ebé iha,tamba hela ho familia no hela iha kos natureza mak hanesan ne’e.     
 Tamba ne’e kestaun ne’ebé lori ita hatene kona-ba diferente  hela ho inan aman, hela iha kos no hela ho familia maka, Oinsá Diferentes Hela ho Inan Aman, Hela  iha kos no hela ho Familia iha kapital  ?

          

konseitu Inan husi liafuan tetun,liafuan seluk ama, husi liafuan portugues Mãe[3],husi inglesh Mother, husi liafuan sira ne’e hotu mai ho konseitu la hanesan maibe nia sentidu ida de’it Inan/ama/Mãe maka fundamentu,protetora,kuidadora,no defensora,ba  nia oan.
konseitu Aman husi liafuan tetun, liafuan seluk  apa, iha liafuan  portugues Pai,husi liafuan sira ne’e diferente maibe nia sentidu ida de’it Aman/apa/Pai[4] katak xefe,protetor,inisiador,fundador,kuidador ba familia no oan sira.
konseitu Kos[5]  katak Uma ka kuartu ne’ebé ema fó ba ita hela maibe selu taxa ba nain.realidade ema hela iha kos maka ema sira ne’ebé hela fatin do’ok husi sira-nia servisu fatin,no balun husi  aldeia to’o postu-administrativu maka mai iha kapital hodi servisu,eskola,nst..uma rasik la iha entaun tenki  kos, hela iha kos tempu selu konforme nain desidi,balun selu kada semana, balun selu kada fulan no balun selu kada tinan ho pressu ne’ebé diferente.
           Konseitu Família husi liafuan latin Famulus/familia[6] signifika eskravus domestiku ou grupu kiik ida ne’ebé forma husi individu iha relsaun ho ema seluk ne’ebé moris iha uma/fatin ida,geralmente forma sai sosiedade ida.
       Ita hatene ona Konseitu hirak ne’e nia definisaun idak-idak no nia sentidu husi konseitu hirak ne’e, iha relasaun ho tema ne’ebé iha. Realmente estudante balun hela iha kos no hela ho familia diferente tebes hela ho inan aman,estudante balun hasoru problema no difikuldade oioin iha sira-nia moris durante hela dook husi inan aman,problema balun ne’ebé estudante balun sempre hasoru mak hanesa: Desentendimentu husi familia no kos nain ba estudante sira, sai nu’udar problema ida ne’ebé estudante balun hasoru iha sira-nia moris, dalawa’in estudante sira fila husi eskola to’o uma kalan,familia hateten ba badiu,ba namora,nst,tuir loloos estudante sira fila sedu maibe tambá de’it oráriu aprendizajen husi eskola  nian balun to’o tuku neen loraik,ho ida ne’e mak halo estudante sira fila tarde ba uma. liu husi desentendimentu ne’e sai problema ida ne’ebé fó presaun ba hanoin hodi  impede tomak vontade estudante nian atu estuda iha tempu kalan. Estudante balun ne’ebé hela iha kos,lori maluk estudante balun ba kos hodi halo traballu eskola nian maibe hanoin sala husi kos na’in, ikus hateten, lori ema barak-barak mai iha kos,mai halo berullu iha kos,nst, husi desentendimentu ne’e  estudante sira mak sala,loloos estudante la sala tamba halo traballu grupu husi eskola nian. Hela ho inan aman mos iha  desentendimentu ba oan sira maibe tamba domin__fila desentendimentu ne’e sai fali motivasaun__hodi motiva oan sira, atu nu’une keta halo tan hahalok hanesan ne’e,dalaruma inan aman hirus maibe la’os sai problema ne’ebé fó presaun ba oan sira-nia hanoin no sentimentu hodi lakon vontade atu estuda,tamba espritu domin husi inan aman sei iha relasaun ne’ebé metin no oan no iha uma laran.
            Antes desentendimentu no Orsamentu mos sai problema ida ba estudante balun nia moris durante hela iha kos no hela ho familia iha kapital.iha estudante balun familia sira mak promete katak sei responsabiliza konabá selu estudante nia  eskola,fó osan transporte nian,nst, maibé sira latau iha pratika konabá promesa sira ne’e,dalaruma fó maibe kada fulan fó vinte dollar Amerikanu ho ida ne’e  halo estudante sira susar atu responde ba nesesidade kiik sira eskola nian hanesan foto-kopia materia,hasai foto,transporte,han-meudia nian,nst,nesesidade sira ne’e mak la responde, halo estudante sira sei la iha vontade atu estuda,no la iha vontade atu ba eskola no sei fó impaktu ba estudante nia hanoin sira hotu, no halo estudante sira paradu sira-nia estudu. Estudante balun ne’ebé hela iha kos wainhira osan la iha impede total sira-nia aktividade hotu mak iha no sai mos problema ida durante hela iha kos,dalaruma problema ho kos nain tamba selu taxa tarde,dalaruma foos la iha,ai-sunu la iha,han modo la iha,pulsa eletresidade nian la iha,susar atu ba eskola tamba osan la iha,nst,ho ida ne’e estudante balun tenki empresta osan ba kos nain, kolega,nst,hodi nu’une tahan sira-nia nesesidade importante balun, atu nu’une bele kontinua sira-nia estudu,estudante balun brani empresta tamba garante inan aman haruka osan ba sira maibe osan sira hotu mak inan aman haruka ba estudante sira, sei selu hotu ema nia osan ne’ebé sira empresta,ho ida ne’e susar ba estudante sira atu responde ba nesesidade importante eskola nian no kos nian, ho ida ne’e halo estudante balun eskola to’o klaran para tamba iha difikuldade konabá orsamentu. Hela ho inan aman, oan sira la iha difikuldade konaba osan hodi atende  nesesidade eskola nian,tamba inan aman iha responsabilidade ne’ebé bo’ot ba oan sira,sempre esforsu an atu servisu hodi suporta oan sira-nia estudu hodi nu’une  susesu iha futuru.
            Hela iha kos no hela ho Familia, sira halo oin-buis nu’udar problema ida mos ba estudante balun nia hanoin no nia sentimentu hotu. Iha problema ida ne’e, dala barak liu estudante balun hasoru iha sira-nia moris durante hela iha kos no hela ho familia iha kapital,problema ne’e, fó impaktu ba esudante nia hanoin di’ak atu estuda,atu konversa ho familia ka kos nain,nst, husi ne’e impede estudante sira-nia vontade atu estuda,halo estudante sira triste,nst,ho problema hirak ne’e halo estudante balun nia fuan la hakmatek no sente tauk atu hateten sai problema ruma ne’ebé importante relevante ho eskola, sente tauk atu hateten sai tamba familia oin-buis hela de’it, no moe atu han hahan ruma mezmu kabun hamlaha hela,nst,ho problema ida ne’e sei fó impaktu ba estudante sira-nia moris no estudu durante iha kapital.hela ho inan aman oan nunka haree oin buis husi sira,dala ruma sira hirus no baku oan sira maibe liutiha minutu balun sira hadomi fali,ho ida ne’e halo oan mos la sai problema ida ba nia moris no la fó presaun ba sira-nia  sentimentu no hanoin ho ida ne’e la impede estudante nia vontade atu estuda.
     Tempu sai preokupasaun ba estudante balun ne’ebé hela  ho familia iha kapital,estudante balun iha presaun makas konabá orás ne’ebé familia sira kria.karik estudante mak la kumpri oras ne’ebé iha mak familia sira sei hirus no trata estudante sira,dalaruma familia sira balun baku estudante balun ne’ebé la la’o tuir oras ne’ebé iha, ho presaun ne’ebé iha halo tauk estudante balun hodi esforsu an serisu sira hotu mak hanesan: fase ropa familia nian,fase bikan,hamos uma-laran,tein,lori labarik ba eskola,fase kareta/motor, halo sira ba eskola tenki fila lalais ba uma,sira labele fila liu/tarde oras ne’ebé iha,ho ida ne’e estudante balun la iha tempu atu estuda hamutuk ho kolega,la iha tempu atu buka experénsia iha eskola noun-formal sira,la iha tempu atu tuir seminariu ruma,la iha tempu atu tuir formasaun sira,tamba tauk regra ne’ebé familia kria, halo estudante balun so ba eskola tuir oras no tama uma tuir oras ne’ebé iha,ho prolema hirak ne’e mak halo estudante balun la dun hetan experénsia barak no la iha koñesimentu ne’ebé barak no halo estudante sira la dun iha matenek mezmu sira eskola to’o remata maibe kapasidade la dun iha,tamba loron-loron ba eskola,fila uma. inan aman la preokupa konaba tempu ba oan nia aprendizajen,oan livre atu estuda iha kolega sira nia uma,livre atu ba tuir eskola noun-formal sira, fila husi eskola ba uma tarde ka sedu inan aman la tau kestaun,tempu hotu oan mak determina ba nia an,dalaruma inan aman hirus tamba oan han tarde no fila tarde liu,maibe la sai presaun ba oan tamba domin husi inan aman bo’ot tebes.

Konsiderasaun finais
Tamba ne’e ita haree ba realidade mos diferente tebes esudante balun hela ho inan aman hela iha kos no hela ho familia iha kapital tamba estudante balun hasoru difikuldade ne’ebé diferente  iha sira-nia moris durante iha kapital,hela ho inan aman iha regra maibe la dun fó presaun ba iha sentimentu no hanoin hodi impede aktividade estudu/eskola ninian no hela iha kos sai livre la’o tuir estudante sira-nia hakarak maibe kuandu tempu difisil impede no halo estudante sira preokupa loos ho difikuldade ne’ebé iha ikus halo sira lakon vontade atu estuda no halo balun ransu livre ikus estraga tomak mehi ne’ebé iha.estudante balun ne’ebé hela ho familia regulamentu ne’ebé familia kria halo sira trauma ho regra ne’ebé iha no ikus sai vitima tamba tauk no fó presaun ba sira-nia hanoin no sentimentu halo sira lakon vontade atu tuir aktividade sira hotu mak relevansia ho estudu,ho nu’une resultadu ikus sira la bele atinji mehi ne’ebé iha.
Tamba ne’e hasoru ona situasaun sira hanesan ne’e, koko adapta an ho ambiente ne’ebé mak iha, atu nu’une bele atinji mehi ne’ebé iha. Mezmu hasoru difikuldade oioin iha moris importante pasénsia nafatin tamba natureza hela iha kos no hela ho familia mak hanesan ne’e no realmente diferente tebes hela ho inan ama.

Rekomendasaun
Hakarak rekomenda ba parte hotu-hotu no ba maluk estudante no kolega sira katak iha artigu simples ida ne’e karik liafuan ruma la konvensa ba imi no iha failansu ruma ha’u nakloke ba  kritika no sujestaun sira hotu,atu nu’une bele hadia di’ak liu tan. No ha’u nakloke mos ba maluk sira hotu no estudante, kolega sira karik hadi’a no iha interese atu kontinua artigu simples ida ne’e.

Referénsia
Intervista estudante balun husi UNTL: Daria,Denilson, Isaura,Mateus, Zacarias.
Data,15/6/2018
            https://wikipedia.estudante com a família.com.(assesu 15/03/2019)
            https://www.foto.gargalhando.com.(assesu,31/03/2019)
            https://wikipedia.org/wiki/mãe.(assesu ,12/02/2019)







[1] Sentru ida ne’ebé nakonu ho instituisaun privadu,governu no estadu nian iha nasaun ida.

[2] ema hamutuk iha  relasaun parentesku ne’ebé moris  hamtuk.(disionario lingua portuguesa  pj.25)
[3] Mãe é chamada progenitora ou genitora é o ser do sexo femenina que gera uma vida em seu útero como consequência de fertilização ou que adota uma criança ou filha.(dicionário da L.portuguesa.pj.441).
[4]Pai do latim Patre também chamado de genitor, progenitor, gerador é a figura masculino de uma família que tenha um ou mais filhos. .(dicionário da L.portuguesa.pj.452).
5Kos merupakan jasa yang menawarkan sebuah kamar atau tempat untuk ditinggali dengan sejumlah  pembayaran tertentu untuk setiap periode, umumnya per bulan atau per tahun.(kamus indonesia.pj.143.)
6 família em  latin  familia/  famulus, é um agrupamento humano formado por indivíduos com ancestrais em comum e ligados por laços afetivos e que, geralmente, vivem numa mesma casa ou escravo doméstico. Constitui uma das unidades básicas da sociedade.


Selasa, 05 Maret 2019

EMA LIVRE TENKI IHA RESPONSABILIDADE HODI ORIENTA BA DALAN LOS


EMA LIVRE TENKI IHA RESPONSABILIDADE
HODI ORIENTA BA DALAN LOS
Mundu ne’e iha animal rasional no irasional, entre animal rua ne’e só rasional mak iha sentimentu no pensamentu i livre halo buat hotu-hotu maibe iha responsabilidade, animal irasional la iha pensamentu só iha de’it intuisaun no sentimentu, livre atu halo buat hotu maibe la iha responsabilidade .
Ema mak nu’udar animal rasional ne’ebé uniku iha mundu, iha poder atu kontrola buat hotu tuir posibilidade ne’ebé iha inklui kontrola animal irasional sira. ema livre atu halo buat hotu-hotu iha mundu maibe iha responsabilidade ba nia an no ba buat hotu ne’ebé nia halo tamba responsabilidade sei lori ema no orienta ema hatene saida mak ema halo, se kuandu la iha responsabilidade ba buat ne’ebé ema halo, ne’e hanesan mós animal irasional sira ne’ebé  iha mundu. tamba ne’e presija responsabilidade ba saida mak ema halo  atu nune’e buat hotu la’o ho di’ak no orienta ema ba dalan ne’ebé los iha mundu.
Ita ko’alia konabá ema, iha idade tolu ne’ebé ita hotu tenki hasoru iha moris tomak maka adultu,joven,idoju, ida ne’e mak rotasaun ema nia moris iha mundu. liu husi espasu ida ne’e sei ko’alia liu konabá idade joven nian tamba nu’udar joven ida  no iha maluk joven balun moris livre hela ho inan aman la hatene responsabilidade nu’udar joven ida iha familia laran ikus sai presaun ba sira-nia moris durante hela ho familia ka hela iha kos.
Joven balun hela ho inan aman halo buat hotu tuir sira-nia hakarak, lahatene  responsabilidade nu’udar joven ida iha familia laran, sai tuir nia hakarak, servisu ka la servisu tuir nia vontade, la’o loron kalan tuir nia vontade, estuda ka la estuda konforme ba nia, la obdese regra sira ne’ebé inan aman hatur ka ko’alia ona, ikus mai  hatoman an ho atitude livre hanesan ne’e no sem regra ba sira.
Joven hirak ne’e balun hakarak kontinua estudu iha kapital, tamba kapital sentru ba buat hotu,espesifiku edukasaun ne’ebé adekuadu ho ida ne’e mak atrai joven sira hodi mai eskola iha kapital. entre joven sira ne’e mai iha kapital sira la iha uma rasik entaun sira tenki hela ho familia no hela iha kos. Joven balun ne’ebé hela ho familia sira triste tamba iha regras barak no balun ne’ebé hela iha kos regra la dun barak maibe hasoru difikuldade oioin iha sira-nia moris durante  iha kapital.
Joven balun hela ho familia triste tamba regra barak ne’ebé hatur ona hanesan, sai tuir oras, tama tuir oras,han tuir oras,fase bikan,keta badiu,iha uma deit,haree labaraik,lori labarik ba eskola,fase ropa,dasa rai,hamos uma laran,estuda, nst. Tenki iha responsabilidade tomak ba regra sira ne’ebé hatur ona. Joven balun ne’ebé hela iha kos,uma nain hatur mos regra hanesan,keta barullu,keta fuma,sai tuir oras tama tuir oras,keta hemu tua,keta halo problema,keta loke musik tarutu makas,keta selu tarde,nst,tenki responsabilidade masimu ba regra sira ne’e hotu. entre joven hirak ne’e hasoru difikuldade oioin iha sira-nia moris no halo sira triste no lakon vontade atu hela ho familia no hela iha kos tamba regra barak ne’ebé la konvensa sira durante hela ho familia no hela iha kos  iha kapital.
La’os joven sira maka hasoru difikuldade oioin iha sira-nia moris maka hodi halo sira triste no lakon vontade hodi hela ho familia no hela iha kos maibe sira maka hatoman an ona ho atetude ida livre hela ho inan aman,la hatene  responsabilidade maka ikus la toman hasoru situasaun sira hanesan ne’e, tamba uluk hela ho inan aman halo buat hotu tuir sira-nia hakarak,la obdese ba regra sira ne’ebé inan aman hatur ka ko’alia  ona,livre halo buat hotu la hatene responsabildade ikus akontese situasaun hanesan ne’e iha moris,tau todan ba familia no kos nain mak la di’ak,dalaruma hateten familia mak haree sira la di’ak,ka kos nain mak la gosta sira,familia laran at,kos nain laran at,dalaruma hateten familia halo sira hanesan atan, familia no kos nain sira si’ak tamba la obdese ba regra ne’ebé hatur ona, ikus tanis no hatenten familia no kos nain mak la di’ak,nst,. se uluk la’o tuir saida mak inan aman ko’alia no obdese  ba regra ne’ebé inan aman hatur ona no hatene responsabilidade ba buat ne’ebé inan aman ko’alia sei la akontese hanesan ne’e tamba buat ne’ebé inan aman ko’alia durante hela ho sira maka akontese fali iha ita hela ho familia sira no hela iha kos,karik ita uluk obdese realmente ita hatoman an ona no moris ho regra,boot ho regra,la’o ho regra,ne’e buat hotu la’o ho di’ak tantu hela ho familia no hela iha kos.
Tamba ne’e lalika tau todan ba familia no kos nain sira,ita mak tenki hatoman an ho regra ne’ebé iha, karik ita mak uluk la’o tuir inan aman nia hakarak  no obdese ba regra inan aman nian ka iha  responsabilidade nu’udar joven ida iha familia,  ne’e kualker situasaun tantu hela ho inan aman no hela ho familia ka hela iha kos hanesan de’it,tamba buat ne’ebe maka inan aman ko’alia realidade akontese fali durante hela dook husi sira. karik uluk ita hela ho inan aman hatoman an ho fase bikan,fase ropa,dasa rai,hamos uma laran,lori alin ba eskola,tein,fase kareta,motor,halo toos,natar,hader sedu,la badiu,la fuma sigaru,la hemu tua,estuda,nst,.ne’e ita hela ho familia ka hela iha kos hasoru situasaun sira hanesan ne’e ita toman tiha ona. Ho ida  ne’e keta dehan familia ka kos nain mak laran at,ema kanten,nst.,saida mak sira halo mai ita la’os foun maibe iha nanis ona só ita maka uluk lakohi adapta situasaun sira hanesan ne’e, tamba ne’e agora realmente hasoru situasaun hanesan ne’e esforsu positivu ho hatoman an no halo adaptasaun ba regra hotu ne’ebé familia ka kos nain sira hatur ona,wainhira ita iha responsabilidade tomak  ba regra sira ne’e loron ikus ita-nia moris sei sai di’ak iha futuru no sei atinji mehi ne’ebé iha.







Sabtu, 02 Maret 2019

KARAKTERISTIKA FILOSOFIA



Karakteristika filosofia
Filosofia hahú husi Gresia Antiga iha sekulu VI molok kristu, antes mosu liafuan filosofia Heródoto  uza uluk verbu filosofar,pois Heraclito uza substantivu filosofo. Autor barak hateten Tales de Mileto maka primeiru filosofo,maibe nia la uza konseitu filosofo. Pitagoras ema ne’ebé primeiru klasifika liafuan filosofia maka hanesan:  PHILOS katak AMOR no SOPHIA katak  SABEDORIA, signifika  HADOMI MATENEK  ( AMOR PELA SABEDORIA ).
Filosofia hahu iha Grecia Antiga, periodu akontesimentu  ida ne’ebe ho ramu diferentes, ema maioria tenta atu esplika akontesimentu mundu no fenomeno naturais ne’ebe mitos. atu koñese lolos mundu,primeiru hatene uluk kauzas no prinsipiu ba realidade hotu-hotu[1].tuir mai ita haree konaba prinsipais karakteristika balun husi filosofia,maka hanesan:
·    Tendensia rasional,kriteiru atu esplika ba mundu no buat saida de’it somente ho razaun.
· Submisaun ba problema,tenki kritiku,analitiku,no halo deskusaun, hodi hetan resposta ne’ebé klaru.
·    Pensamentu, fonte ba ita-nia koñesimentu,ne’ebé aprensenta regras ho base fundamentu lógiku.
·   Investiga konaba realidade ne’ebé iha ho pensamentu logiku,atu hetan resultadu los,no laos sai pasivu maibe ativu iha prosessu atu koñese no atu hatene lolos.
·  Liverdade atu hanoin,ba ita-nia an ba ema seluk,sensu komun no autonomia relasaun ho relijiaun

  •     Rasionalismu
  •     empirismu
  •     kapitalismu
  •     materialismu  nst..  



Referensia




[1] iha livru,as causas e os osprincipios de todas as realdades (arqué)