Kamis, 11 Juli 2019

Liberdade maibe Presiza Lei







LIBERDADE MAIBE PRESIZA LEI


Antigamente hahún maromak kria mundu inklui animal rasional no animal irasional livre atu halo buat hotu-hotu tuir vontade ida-idak nian maibe entre animal rasional no irasional iha limitasaun. ema mak nu’udar animal rasional tanba iha hanoin, sentimentu,duvida,servisu hamutuk,ko’alia, relasaun sosial,nst…kuda,karau,fahi,lekirauk,manu,elefante,nst,nu’udar animal irasional tanba la iha hanoin,la servisu hamutuk,la ko’alia,nst…entre animal hirak ne’e iha limitasaun tuir natureza ida-idak nian.hahún maromak kria ema primeiru iha mundu livre atu halo saida de’it tuir vontade ema nian maibe maromak limita tiha ema ne’e, iha jardin laran ai-hun hotu-hotu bele ku’u no han nia fuan maibe iha ai-hun ida iha jardin klaran ne’e keta ku’u no  han nia fuan se kuandu ku’u no han nia fuan sei hetan terus no susar to’o mate,( gênesis,2:15-18).animal irasional iha liberdade maibe sira mós iha limitasaun hahún kedan maromak kria buat hotu-hotu iha tasi laran rai maran tanba animal irasional hotu-hotu ema mak haree no tau naran,(gênesis,2:19).iha regra hirak ne’e objektivu hakesi relasaun di’ak no metin entre maromak ho ema iha mundu. Antes kontinua husi paragrafu tuir mai,hakerek nain lori ita hatene lai kona-ba konseitu liberdade no lei ne’ebé defini husi disionariu ka teoria balun hanesan tuir mai ne’e:
Etimolojikamente liafuan liberdade husi liafuan latin katak “libertas” signifika kondisaun ida ne’ebé livre no vontade hodi halo buat hotu-hotu ba nia an tuir nia hakarak ka indepedensia, no Konseitu liberdade defini husi disionariu tetun ofisiál katak estadu ka kondisaun la hetan kakesik ka hanetin iha,kondisaun foruk ka livre (tetun ofisiál,pj.249).tuir disionariu portugues liberdade katak direitu ema ida-idak nian atu halo saida de’it tuir nia vontade,iha posibilidade atu halo saida de’it la iha limitasaun,livre arbitriu ka iha poder hodi desidi la iha motivu husi ema seluk.(disionariu digital da lingua portugues). Etimolojikamente liafuan lei husi latin katak “Lex”signifika obrigasaun imposta, no Konseitu Lei defini husi disionariu portugues katak regra ida ne’ebé imposta husi autoridade estatal,norma ka karakter imperativu,imposta husi ema ne’ebé hodi governa ka limita ema nia asaun no implika obrigasaun hodi obedensia no iha sansaun bainhira kontra.(disionariu digital da lingua portugues). Ita hatene ona konseitu hirak ne’e nia sentidu loloos,tuir mai hakerek nain lori ita hotu hodi analiza no hanoin kona-ba realidade ohin loron nian.
Historikamente liverdade no lei la’os foin mak ema hatu’ur maibe desde hahún mundu ne’e eziste maromak kria ona.verdadeiramente liverdade ba ema hotu-hotu iha sosiedade ka iha familia ida hahún husi ita-nia beiala sira-nia tempu to’o ohin loron maibe iha limitasaun tuir ida-idak nia familia ne’ebé horik ba tanba beila dalas ba dalas liuba sira mós kria ona lei ba nia jerasaun sira hanesan normas kulturais ne’ebé otas ba otas sempre fiar no fó ondra ba normas sira ne’ebé kria husi beiala sira,ezemplu konkretu ida hanesan: tara bandu; barlake;bei-oan sira simu bua no malus husi lia-nain;adora kata,dima,belak;tunu manu fó han bee matan sira; nst…bei-oan sira kuandu la halo tuir normas hirak ne’e sei hetan terus,susar to’o mate,abitu ida ne’e aktual eziste hela.vantajen husi beiala sira hatu’ur normas hirak ne’e hodi bei-oan sira hametin fiar no tuir sa mak beila sira defini ona no hametin relasaun iha kultura ne’ebé beiala sira husik hela,objektivu hametin relasaun jerasaun ba jerasaun tuir mai.

Realmente atual liberdade ba ema hotu-hotu iha mundu maibe iha limitasaun tanba opta ona esperensia anterior ne’ebé iha hodi implementa normas iha idak-idak nia familia,grupu,sosiedade,kultural,servisu fatin,partidus polítikus,organizasaun internasional,organizasaun noun governamental,estadu,governu,nst..objektivu husi normas hirak ne’e hodi hamentin paz,estabilidade,regula ema nia komportamentu iha vida loro-loron, bainhira iha ema ida mak kontra normas hirak ne’ebé opta ona iha falimia ka servisu fatin ka iha fatin ne’ebé horik ba sei hetan deskriminasaun,punisaun,nst,.
Espesifikamente ba ita-nia nasaun Timor-Leste nu’udar nasaun direitu demokratiku no liberdade ba nia sidadaun hotu-hotu maibe iha limitasaun tanba iha konstituisaun rasik hodi orienta ka nu’udar instrumentu fundamental hodi harii Timor-Leste ida ho futuru kmanek,livre,demokratiku no garante katak nia sidadaun hotu-hotu iha lei nia okos ka hakruk ba lei.realmente sidadaun ida  mak kontra ka komete eru ruma la tuir lei sei hetan sasaun tuir lei haruka no bele hetan punisaun.
Partikularmente iha instituisaun estadu no governu ka instituisaun privadu sira iha Timor-Leste iha liberdade ba nia traballador ka funsionariu sira hodi ezerse ka husu sira nia direitu maibe iha mós normas partikular iha ida-idak nia instituisaun hodi regula funsionariu ka traballador sira ne’e.objektivu husi normas hirak ne’e hodi orinta komportamentu traballador ka funsionariu sira nian hodi nune’e servisu ho loos. Bainhira funsionariu ka traballador sira kontra ka la la’o tuir normas hirak ne’ebé eziste iha instituisaun ne’e sei hetan sasaun ka haruka sai husi instituisaun ne’ebé servisu ba.realmente sempre akontese iha instituisaun sira ne’e tanba funsionariu no traballador sira uza sala sira-nia liberdade.
Tanba ne’e ita presiza lei hodi limita ita-nia liberdade,la’os iha lei hodi limita ka halo ita sai atan  maibe orienta ita hodi respeitu mós ema seluk nia liberdade,orienta ita la’o tuir normas mak iha instituisaun sira nian hodi nune’e ita kontribui ba susesu instituisaun nian no esfesifiku  susesu ba ita-nian. se kuandu ema hotu-hotu livre la iha normas ida mak regula ka orienta ita realmente ita sei moris la hakmatek,la respeitu malu,la hatene di’ak ka aat,sala ka loos,nst..tanba ema hotu-hotu moris tuir nia hakarak, halo tuir nia hakarak,servisu ka la servisu tuir nia hakarak iha instituisaun ida,nst..ho ida ne’e lei nu’udar pontu fundamental ida iha ita-nia moris,iha instituisaun publiku no privadu.liberdade no lei naturalmente eziste iha ema nia moris tanba ne’e ita uza liberdade no lei ne’ebé iha ho di’ak hodi nune’e ita dezenvolve ita-nia an, hodi kontribui ba susesu iha instituisaun,estadu,governu no nasaun nian.

Referénsia
Biblia. Livru Gênesis, Kapítulu 2:15-19).              
 Disionariu Tetun Ofisiál
Disionariu Digital da Lingua Portuguesa
Https//.Www.Conceito Liberdade.Com.Asesu 18/07/2019
Https//.Www.Conceito Lei.Com.Asesu 18/07/2019

Kamis, 04 Juli 2019

Saida Mak Filosofia ?





Saida Mak Filosofia  no  Filosofia Hahú Husi Ne’ebé ?

Historikamente Filosofia hahún husi tempu antiga iha sékulu VI a.k.  iha grecia antiga, antes ne’e pensamentu ba ezistensia natureza no ema nian sai problema ida iha mundu ho ida ne’e momentu ne’eba uza de’it mitos mak esplika ba realidade ne’ebé eziste. Esplikasaun relevansia ho deuses la ho pensamentu ida ne’ebé rasional, Ho ida ne’e ema hotu-hotu mosu duvida barak kona-ba ema no natureza nia ezistensia loloos, no iha problema barak ema kestiona iha tempu antiga huhún husi ne’e mak mosu fiosofia.
Antes mosu liafuan filosofia,Heródoto uza uluk ona verbu ida filosofar,hafoin ida ne’e Heraclito uza substantivu filósofo,iha autor ka filósofo barak mak hateten ka indika Tales de Mileto mak primeiru filósofo tanba ema primeiru esplika kona-ba ezistensia mundu ( cosmos)  inklui ita ema  mai husi bee iha tempu ne’eba maibe nia seidauk defini eh uza loloos konseitu filósofo. ikus Pitagoras nu’udar ema primeiru ne’ebé mak defini ka klasifika konseitu filosofia, Pitagoras klasifika Filosofia ba parte rua mak hanesan: Philos katak Amor no Shophia katak Sabedoria,husi konseitu rua ne’e signifika katak Hadomi Matenek (Amor pela Sabedoria). Ema ne’ebé hadomi matenek nia matenek,no ema matenek bolu nu’udar filosofo. Ho ida ne’e mak  filosofia nu’udar inan ba siénsia ( a mãe da ciência),tanba filosofo katak ema ne’ebé matenek entaun ema  matenek mak kria ka hamosu siénsia. Iha mundu real ida ne’e siénsia sira ne’ebé  hahún husi tempu antiga,mediaval,moderna no kontemporénea iha ka eziste tanba mai husi ema matenek ka koñesidu ho filósofo.tamba ne’e hahún uluk to’o ohin loron no ba abanbainrua objetu estudu husi filosofia mak Maromak,Ema no Natureza.

Referensia
https//.www.origem a filosofia.com ( assesu, 05/07/2019)